Bordeaux'n vaikeuksissa olevat maanviljelijät eivät ole innostuneita hallituksen ehdotuksista, joilla heitä autetaan selviytymään kriisistä, joka uhkaa heidän elämäntapaansa. Ranskan maatalousministerillä on suunnitelma, jolla pyritään pääsemään eroon ylijäämäviinivarastoista eri puolilla maata, mutta ilman suurempia muutoksia maanviljelijät joutuvat edelleen taloudelliseen tuhoon.
Kriisin lähde on Bordeaux, joka on rakennettu aiempaa aikakautta varten. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina ranskalainen aikuinen joi keskimäärin 150 litraa viiniä vuodessa, pääasiassa punaista pöytäviiniä, eli lähes 17 laatikollista viiniä henkilöä kohti vuodessa tai puoli pulloa päivässä. Nykyään he kuluttavat 40 litraa eli neljä ja puoli laatikkoa vuodessa. Viimeisten viiden vuoden aikana Bordeaux'n keskimääräinen vuosisato on ollut noin 480 miljoonaa laatikkoa, mutta viiniä on myyty vain 440 miljoonaa laatikkoa. Viiniä kertyy joka vuosi ylijäämää, ja viljelijät velkaantuvat yhä enemmän.
Ranskan maatalousministeri Marc Fesneau tapasi hiljattain Bordeaux'n viinikaupan edustajia viivästysten ja viininviljelijöiden protestien jälkeen. Turhautuneet viininviljelijät ovat odottaneet tapaamista pitkään, mutta se ei lopulta tuottanut juuri mitään.
Fesneau tarjosi vain yhden konkreettisen myönnytyksen - 160 miljoonan euron rahoituksen tarpeettoman viinin tislaamiseen teollisuusalkoholiksi. Kyseinen summa myönnettäisiin kaikille ranskalaisille viininviljelijöille, joilla on ylijäämäviiniä, ei ainoastaan Bordelais'n viininviljelijöille.
Ranskan hallitus on turvautunut hätätislaukseen aiemminkin - viimeksi vuonna 2020 pandemian aikana, kun kysyntä romahti ja varastot kasvoivat - mutta kukaan ei usko, että suunnitelma ratkaisee suuremman ongelman.
"Tämä toimenpide auttaa meitä hyvin lyhyellä aikavälillä tyhjentämään kellareita, mutta se ei anna meille pitkällä aikavälillä mahdollisuutta tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa", sanoi AOC Bordeaux'n ja Bordeaux Superieurin syndicatin puheenjohtaja Stephane Gabard. "Meidän on myös vähennettävä tuotantopotentiaalia. Jos vuoden 2023 sato on normaali, tämä sama epätasapaino toistuu ilman kitkemistä. Vuoden 2020 tislaus oli siivonnut ylijäämävarastomme, mutta niitä täydennettiin kahdessa vuodessa pienistä sadoista huolimatta."
CIVB on vaatinut, että viljelijöille maksetaan kertaluonteisesti 10 000 euroa hehtaarilta ylimääräisten viiniköynnösten raivaamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Järjestö arvioi, että 10 000 hehtaaria on raivattava ylituotannon poistamiseksi. Toimenpiteen kokonaiskustannukset olisivat 100 miljoonaa euroa, mikä on vähemmän kuin valtion tarjoama 160 miljoonaa euroa tarpeettoman viinin tislaamiseksi. CIVB uskoo, että viiniköynnösten poistamisen tukeminen voisi ratkaista koko ongelman 18 kuukaudessa. Myös CIVB osallistuisi rahastoon.
EU:n säädösten mukaan jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa tukea maatalousmaan poistamista tuotannosta. "Ratkaisuja on kaksi: joko onnistumme muuttamaan asetuksia riittävän nopeasti tai keksimme toisen keinon", sanoo Jean-Samuel Eynard, viininviljelijä ja viljelijöiden liiton FDSEA:n Gironden osaston puheenjohtaja.
Bordeaux'n alempien tasojen viljelijät etsivät yhä epätoivoisemmin ratkaisua. Gironden maatalouskamari on julkaissut lukuja, joiden mukaan 1 320 viininviljelijää on vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Yli neljännes heistä haluaa raivata ainakin osan viiniköynnöksistään. Yli kolmannes toimii tappiolla.
Myöhemmin tässä kuussa järjestettävillä valtakunnallisilla maatalousmessuilla Fesneaun odotetaan julkistavan lisää ideoita. Yksi ajatus on, että hallitus helpottaa lainojen takaisinmaksua joustavammilla ehdoilla. Viininviljelijät keskittyvät kuitenkin edelleen ei-toivottujen viiniköynnösten raivaamiseen. He toivovat, että Fesneau ilmoittaa sääntelyn muutoksesta, joka mahdollistaa sen.
Pysy ajan tasalla tärkeistä viinijutuista Wine Spectatorin ilmaisilla Breaking News Alerts -uutishälytyksillä.
